Kaikki hedelmät, vihannekset ja marjat sisältävät sokeria. Ne tuottavat sitä auringonvalon avulla vedestä ja hiilidioksidista. Samalla ilmaan vapautuu happea. Ilmiötä kutsutaan yhteyttämiseksi eli fotosynteesiksi.

Sokerijuurikas ja sokeriruoko ovat ainoat kasvit, jotka sisältävät niin paljon sokeria, että sen talteenotto kannattaa. 75 % maailmalla tuotetusta sokerista saadaan sokeriruo'osta. Suomessa viljellään vain sokerijuurikasta, sillä ilmastomme on liian kylmä sokeriruo’olle.

Sokerijuurikkaassa sokeri on varastoituneena kasvin juuriosaan, kun taas sokeriruo’ossa kasvin ydinosa on latvaosaa lukuunottamatta täynnä sokeripitoista nestettä.

Sokerijuurikkaasta ja sokeriruo'osta saatavaa sokeria kutsutaan sakkaroosiksi. Sakkaroosi sisältää saman verran glukoosia (rypälesokeria) ja fruktoosia (hedelmäsokeria). Muita sokerilajeja ovat laktoosi, jota on erilaisissa maitotuotteissa, sekä maltoosi, jota on viljatärkkelyksessä, esim. vehnässä.
Kaikki sokerilajit ovat hiilihydraatteja, jotka sisältävät saman verran energiaa 100 grammaa kohti.

Suomessa sokerijuurikasta viljellään Länsi- ja Etelä-Suomessa. Juurikkaat kylvetään huhti-toukokuussa. Kesän aikana sokerijuurikas kasvaa ja tuottaa sokeria, joka varastoituu kasvin juurikasosaan. Sato korjataan yleensä lokakuussa, jonka jälkeen juurikkaat toimitetaan juurikassokeritehtaalle sokerin erottamista varten.

Sokeri erotetaan sokerijuurikkaasta uuttamalla juurikkaan sisältämä sokerimehu kuumaan, 70-asteiseen veteen.Tehokasta uuttamista varten juurikas leikataan ensin leikkeeksi. Uutosta saatu sokeripitoinen raakamehu puhdistetaan kalkkimaitosaostuksella. Näin saatu laimea sokeriliuos, ohutmehu, haihdutetaan väkeväksi sokeriliuokseksi eli paksumehuksi. Paksumehu kiteytetään, lingotaan ja kuivataan kidesokeriksi. Sokerin erottaminen sokerijuurikkaista kestää noin 12 tuntia. Yhteen kiloon suomalaista Taloussokeria käytetään noin 14 kotimaista sokerijuurikasta.

Näin sokeria valmistetaan sokerijuurikkaasta (PDF)

Tutustu sokerituotannon eri vaiheisiin tässä videossa.